| Katuvilinää Ouagadougoussa |
|
Tervetuloa Ouagadougou'un ! Kaupungin nimi kalahtelee kuin afrikkalainen tam-tam rumpu - wa - ga -du -gu ! Nimi ei ole vitsi eika paikka tarua. Keskella Sahelia, Malin, Nigerin ja Norsunluurannikon ymparöimänä Burkina Faso'n pääkaupunki on ollut asutettu jo XI :llä vuosisadalla ja asuttaminen jatkuu yhä kiihkeämmin. Väestön nykyistä määrää ei tunne juuri kukaan, arvioit ovat siinä miljoonan paikkeilla ja tontteja merkitaan ja myydään kovaan tahtiin jo rajansa aikoja sitten ylittäneessä kaupungissa. Kaupungin laidoilla levittäytyvällä tasangolla rauhallisesti vuosisataisissa askareissaan elelleet maanviljelijät ja karjankasvattajat joutuvat väistymään yhä kauemmas urbanisoitumisen tieltä. Perinteistä toubab'ien ("valkoisten") asuinaluetta jo vuosikymmenten ajan on ollut kaupungin itäpuolella sijaitseva Zone du Bois ("Puuvyöhyke"), jossa tontit mitoitettiin aikoinaan suureellisesti 600 neliömetrin paikkeille ja yli, toisin kuin nykyisin kun tontiksi täytyy kelvata 300 neliömetrin kaistale. Rakennuskanta Puuvyöhykkeellä on vanhaa ja usein ainaista kunnostusta vaativaa. Ympäristö tarjoaa tosin eksoottista paikallisväriä kun perinteinen ennustaja ja taikojen tekijä, marabout, pitää naapuritalossa vastaanottoa jopa ministeritason asiakaskunnalle joka saapuu huomaamattomasti mustissa autoissaan. Aamut alkavat aikataulusta erehtyneen kukon rajuun kiekaisuun jo viiden paikkeilla jos yön läpi humiseva ilmastointilaite ei satu olemaan päällä. Kun naapurini aloitti kukkofarmin keskellä korttelia paloi kyllä minunkin pinnani eikä auttanut kuin ostaa kaikki kukot pois, tosin naapuritalon patriarkka ei suostunut luopumaan siita viimeisestä koilottajasta. Siinä riitti kukkopaistia jaettavaksi naapuruston talonvartijoiden lautasille.Itse en hirvinnyt niihin koskea vaan annoin almuina pois. Uljasta uutta Ouagadougou'a ollaan jo noin kymmenisen vuotta kaavoitettu kaupungin eteläiseen osaan, kauas jo asfaltoitujen teiden varsille. Suunnitelmat ovat huikeat. Presidentin palatsia on jo rakennettu alueelle vuosikausia ja Taiwanin kiinalaiset ovat rahoittamassa isoa urheilu-ja konferenssihalli kompleksia. Alueelta voi vuokrata tai jopa ostaa alppi-, savanni- tai arabi-tyyleistä vaikutteita saaneita yksi tai kaksikerroksisia omakotitaloja ja palatseja vuokrat ovat ainakin kaksinkertaiset verrattuna Puuvyöhykkeen noin 4.000 markan kuukausi maksuihin. Uima-altaita ei ole helppo löytää juuri miltään tontilta. Maa ei ole koskaan ollut niin vauras kuin aikoinaan uranium boomin siunaama naapurimaa Niger jonka pääkaupungissa Niamey'ssä liki kaikkiin paremman tason taloihin kuuluu uima-allas. Tosin jos ei sadekaudella sada tasaisen runsaasti, veden saanti altaaseen voi käydä hankalaksi puhumattakaan ruohomaton kastelusta. Vesi- ja sähkömaksut ovat huomattavan korkeat ja kohoavat helposti 2.000 markan paikkeille kuussa. Mopoilijat ovat teiden kuninkaita Kun Ouagadougoun lentokentälle laskeutuvan koneen ohjaamosta kuuluu että " Ouagadougoussa on tällä hetkellä 45 astetta ", tulee siinä äkkiä hiki jo pelkästä ajatuksesta joka voimistuu kun kuuma valomeri iskee vastaan koneen porttien auettua. Ei auta kuin vetää sisään tuota ilmaa kuin saunassa konsanaan ja riisua päältä se viileämmistä seuduista vielä muistuttava pikkutakki. Kun ensimmäiset sateet alkavat toukokuun lopulla tekee mieli rynnätä sateen sekaan tanssimaan, niin kipeästi sateita on tullut kaivattua sitten edellisen sadekauden lopun joskus lokakuun alkupuolella. Sateiden loppupuolella alkaa malariaa kantavien itikoiden juhlinta, päivittäinen malarian vastainen pilleri ja Off-suihkeet käsivarsiin ja nilkkoihin eivät välttämättä takaa etteikö malaria sittenkin iskisi sinua petiin hikoilemaan ja palelemaan. Tuntuu että itikat tulevat yhä ilkeämmiksi vuosi vuodelta. Kun sateista päästään, aletaan odotella paikallista talvea ja voi todella sattua että lämpötila laskee aina 25 plus asteeseen. Jos lämpötila tuosta vielä laskee, pysyvät koulujen ovet kiinni ja lapset saavat palella kotosalla. Liikenteessä näkee mopoilijoita huristamassa pukeutuneena kuin alppiretkelle pipo päässä ja toppatakki tiukasti korviin asti napitettuna. Talvi saapuu paha-enteisten punaruskeiden pilvien myötä idästä puhaltava " harmattan " tuuli tuo mukanaan aavikoiden hiekan mikä tunkeutuu kaikkialle, täyttää keuhkot ja pimentää taivaan. Ouagagougou'n keskusta näyttää yllättävän modernilta asfaltoituine laajoine bulevardineen. Vallankumouspresidentti Thomas Sankara revitti maan tasalle kaupungin keskustan tukkineet saastaiset korttelit 1980-luvun puolivälissä ja tuhkasta nousi uusi uljas urbaani keskusta liiketaloineen ja hotelleineen. Teillä ajeleva autokanta on jo parhaimmat päivänsä nähnyt, etenkin takseina käytetyt useampaan kertaan kolhiutuneet ajokit. Euro-säännösten Euroopasta karkoittamat vähemmän ympäristöystävälliset autot, lempinimeltään "adieu France !" ovat suosittuja halpaan hintaan ostettavia kulkuvälineitä. Tosin teiden kuningas (tai kuningatar) on mopedi joka on suosituin ajokki iästä tai sukupuolesta riippumatta, mopedi kuljettaa lampaat ja kanat, vaimot ja lapset, viljasäkit ja huonekalut Ne vellovat liikenteessä yhtenä suurena rintamana, autoja pelkäämättä pakoputkien puhaltaessa savut takaa tulevien keuhkoihin. Kypärää ei juuri tunneta ja päivittäin näkeekin useamman mopoilijan törmänneen joko toiseen mopoilijaan tai autoon usein hyvinkin tuhoisin seurauksin. Jos erehtyy pääteiltä kaupungin syrjäisimmille alueille, on nelivetoinen maastoauto jo tarpeen kuoppien, kivien, mudan ja veden keskessä. Yöelämä alkaa keskustan diskoissa puolen yön jälkeen mutta jo kymmenen aikaan illalla pääsee ulkoilmaklubeissa kuuntelemaan paikallisia orkestereita joiden meno kutsuu eittämättä tanssilattialle kokeilemaan zairelaisia, malilaisia ja burkinalaisia rytmejä, reggeetä tai salsaa. Ranskan kulttuurikeskus järjestää konsertteja, teatterinäytöksiä ja taidenäyttelyitä ja paikallisissa elokuvateattereissa näkee silloin tällöin kung-fu ja intialaisleffojen lomassa afrikkalaista ja eurooppalaista tarjontaa, tosin ranskaksi puhuttuna. Maailmankuulu FESPACO elokuva-juhla tuo kerran kahdessa vuodessa Ouagadougou'un mantereen elokuvien kerman ja kulttuuriväkeä muuttaen kaupungin yhdeksi suureksi näyttämöksi. Yökerhojen höyryt voi päästää ulos kipaisemalla lenkille neljän tähden Sofitel hotelli Silmandin'in vieressä levittäytyvän padon ympäri tai läheisen luonnonpuiston poluille aikaisin raikkaassa aamuilmassa tai juuri ennen aurinkon laskua. Tennispalloa voi lyödä useankin hotellin kentillä. Hevosen selkään hyppäämällä pääsee Ouagadougou'sta kaikkea tätä pakoon laajoille savanneille apinaleipäpuun varjoon. Kokin palkkaaminen tietää säästöä Asunnonvälittäjät löytävät
asiakkaansa. Afrikkalainen radio tam-tam pelaa ja vasta maahan saapuneet
jäljitetään pikavauhtia, asunnon tarjoajia riitää
ja palvelushenkilökuntaa ja vartijoita on jo listattu valmiiksi
suosituspapereiden kera. Eli siitä vaan valitsemaan parhaat
päältä. Omakotitaloista ei Ouagadougoussa ole pulaa,
tarjontaa on. Usein tosin on parempi yrittää tajuta tarjotun
talon potentiaali, sillä pienillä korjauksilla, maaleilla,
lamppujen vaihdolla, nurmikon ja kukkien istutuksella, muurin korotuksella,
veden lämmittäjän uusimisella jne. saa ihmeitä
aikaan. Kaikki tosin taloon muuttajan kukkarosta. Takuurahaksi kelpaa
kolmen kuukauden vuokra etukäteen. Palkat ovat Burkina Fasossa suomalaisittain käsittämättömän alhaiset, mutta palveluhenkilökunta ansaitsee usein paremmin kuin paikallinen opettaja tai virkamies - 600 markkaa kuussa on jo kohtuullisen hyvä ansio. Kokin lähettäminen ostoksille paikalliselle torille on jo puhdasta säästöä. Jos itse ulkomaalaisena menee kaoottiselle torille sitä väsyy jo ennen kuin on päässyt edes alkuun kaikenlaisen kaman tarjoajien suorastaan hyökätessä kimppuun. Hinnat kohoavat pilviin odotettavissa olevan voittomarginaalin kasvaessa kun "valkolainen" lähestyy. Kokit tuntevat ranskalaisen keittiön ja kukko viinissä, entrecôte kerma-sienikastikkeessa, suklaa "mousse" tai flambeerattu banaani valmistuvat kuin "cordon bleu" luokan ravintolassa. Entinen kolonialistivalta Ranska jätti ruokakulttuuriin jälkensä vaikka paikallinen väestö syö enimmäkseen sitä mitä se on vuosisatojen saatossa tottunut viljelemään - durra-, hirssi - tai maissikakkuja maapähkinä tai "combo" kastikkeessa tai sitten kaupunkilaisittain riisiä kana- tai naudanlihasoosin painikkeeksi. Ouagadougou'sta löytyy ranskalaisen keittiön lisäksi maailman parasta pizzaa - rapeaa ja maukasta joka peittoaa suomalaisten pizzaketjujen tylyt standardipizzat kättelyssä. Ravintoloita on liki kaikkeen makuun, on kiinalaista, vietnamilaista, libanonilaista, itävaltalaista, italialaista, senegalilaista ja norsunluurannikkolaista. Paikallista keittiötä pääsee maistamaan paikallisissa heikosti valaistuissa "maquis" ulkoilmaravintoloissa. Ruokalistalta löytyy patoaltaista kalastettua kapteeni-tai kissakalaa tai maukasta "onnellista" paikallista kanaa grillattuna durra-kaljan mallas-kastikkeen kera. |
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
K
E
T
O
P
K
E
